Irakissa pelätään sisällissotaa, jos Yhdysvaltojen armeija lähtee maasta. Maassa uskotaan, että terrorismi lisääntyy ja Iran täyttää amerikkalaisten jättämän valtatyhjiön.

Yhdysvaltojen on tarkoitus vetää joukkonsa Irakista vuonna 2011. Kysyin usealta asiaan hyvin perehtyneeltä kurdilta, mitä Irakissa tapahtuu, jos Yhdysvallat toteuttaa suunnitelman. Jokainen vastasi samoilla sanoilla: Irakiin tulee suuri sisällissota, jos amerikkalaiset lähtevät ennen kuin Irakin hallitus on tarpeeksi vahva.

Kymmenen vuotta kriisin keskellä on muuttanut Kristiina Koivusta pysyvästi.

Avaus: Joulu 2001. Malmin sairaalan psykiatrinen osasto. Minä potilaana. Asian uskominen oli vaikeaa. Silti olin oudon helpottunut.

Päätös: Olen kertonut oman tarinani, koska sijaistraumatisoitumisesta ei puhuta julkisuudessa. Se on tunnistettava, mutta sitä ei saa medikalisoida. Se on yhteiskunnan sairaus. Oireet ilmenevät yksilöissä, jotka eivät voi vaikuttaa tapaansa hoitaa saamansa työtehtävät. Ehkä tärkein syy toipumiseeni ja kehittymiseeni on, että voin itse määritellä työtapani. Olen säilyttänyt visioni ja pyrin sitä kohti.

Dramaattiset sitaatit ovat toimittaja, tutkija, sosiaalityöntekijä ja tietokirjailija Kristiina Koivusen teoksesta Taiteilijatreffit sota-alueella. Vahvaksi sijaistraumatisoitumisen jälkeen.

Taistelu kurdien oikeuksien puolesta vei Barzanien heimon moneen seikkailuun. He viettivät Neuvostoliitossa pakolaisina kaksitoista vuotta. Monet palasivat kotiin venäläisten vaimojen kanssa, jotka joutuivat kokemaan Saddamin julmuudet yhtä kovina kuin syntyperäiset kurdit.

Barzanit on tunnetuin kurdiheimo. Sen johtaja Mullah Mustafa Barzani taisteli kurdien oikeuksien puolesta ensimmäisestä maailmansodasta kuolemaansa asti vuoteen 1979. Hänen poikansa Masoud Barzani on Pohjois-Irakissa sijaitsevan Kurdistanin autonomisen alueen nykyinen presidentti.

Monet Barzanit ovat pidempiä ja vaaleampia kuin muut kurdit, ja sinisilmäisiä, sillä heillä on venäläinen isoäiti.

Turkin perustuslakituomioistuin määräsi perjantaina kurdimielisen DTP-puolueen lakkautettavaksi. Tuomioistuimen mukaan puolueella on yhteyksiä terroristijärjestöksi luokiteltuun Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon.

Euroopan unioni oli aiemmin varoittanut, että puolueen kieltäminen vahingoittaisi kurdien oikeuksia. Turkki tavoittelee EU:n jäsenyyttä.

Perustuslakituomioistuimen päätös puolueen lakkauttamisesta oli yksimielinen. Oikeuden puheenjohtajan Hasim Kilicin mukaan puolueesta on tullut "keskipiste toiminnalle, joka uhkaa maan yhtenäisyyttä".

Turkin hallitus hakee tukea uudistuksille, jotka kohentaisivat Turkin vähemmistöjen ja etenkin kurdien asemaa vielä tämän vuoden aikana. Peruslinjoja on turkkilaisten lehtien mukaan määrä esitellä ennen kuin EU julkistaa seuraavan raporttinsa Turkin edistyksestä kohti mahdollista EUjäsenyyttä.

Pääministeri Recep Tayyip Erdoganin hallitseva AK-puolue on viritellyt toiveita uudistuksista samaan aikaan kun Turkin kurdien aseryhmien kapinoinnin alkamisesta on tullut kuluneeksi 25 vuotta.