Parlamenttivaalien järjestelyjen ohella Irakissa pohditaan pystyvätkö amerikkalaiset lähtemään sieltä ensi vuonna presidentti Barack Obaman suunnitelmien mukaisesti.

Vaalien turvajärjestelyt ovat äärimmäisen tiukat erityisesti ns.kiistanalaisilla alueilla, eli Mosulin, Kirkukin ja Diyalan lääneissä. Ne ovat kurdienemmistöisiä alueita, jotka eivät kuulu Kurdistanin autonomiseen alueeseen. Vaalijärjestelyillä testataan voidaanko niissä järjestää YK:n vahvistaman suunnitelman mukainen kansanäänestys läänien liittymisestä Kurdistaniin. Suunnitelma on Irakin perustuslain artikla 140. Toistaiseksi sitä on lykäytty huonon turvallisuustilanteen takia.

Kiista kansanäänestyksestä

"Irakiin tulee sisällissota, jos artiklaa 140 ei panna täytäntöön", sanoo Kurdistanin paikallisparlamentin puhemies Kemal Kirkuki. Hän on nimensä mukaisesti kotoisin Kirkukista.

Kahtia jaettu Mosul

"Mosulin lääni on käytännössä jo jaettu kahtia. Kuvernööri on arabi, mutta hän pystyy käymään vain lääninsä arabialueilla", kertoo apulaiskuvernööri Khasro Goran. Hän on kurdi. Mosulin paikallisparlamentti ei toimi. Sen kurdiedustajat päättivät boikotoida kokouksia sen jälkeen, kun arabit ottivat kaikki keskeiset tehtävät itselleen.

Kurdiasukkaiden toiveiden mukaisesti sekä Mosulissa että Kirkukissa on Kurdistanin armeijan joukkoja eli peshmergoja. Kenraali Azad F. Hawezi ei anna tarkkaa lukua kysymykseen paljonko Kurdistanin aluehallituksella on peshmergoja Mosulissa. Hän on raja-alueilla toimivien peshmergojen komentaja. "Heitä on paljon, tuhansia. Määrä vaihtelee tilanteen mukaan, miehemme menevät sinne missä on ongelmia", hän vastaa.

Kenraali Hawezi ei usko, että amerikkalaiset pystyvät lähtemään Irakista. "Kaikki ongelmat ovat pinnan alla niin kauan kuin amerikkalaiset ovat täällä. Ne purkautuvat, jos he lähtevät", hän kertoo. Hän pelkää sisällissotaa arabien ja kurdien välille. Kenraali Hawezin mukaan tilanne voi tulla jopa pahemmaksi kuin Saddam Husseinin aikana.

Al Qaidan valtakunta

Mosul on Irakin pohjoisin lääni, joka sijaitsee Syyrian rajalla. Sitä pidetään Al Qaidan terroristien porttina Irakiin. Viime lokakuussa Mosulin läänissä kuoli terroristi-iskuissa sata ihmistä. Tilanne on edelleen vaikea. Amerikkalaisia on kritisoitu kovista otteista terroristiratsioissa.

Kuvernööri Khasro Goran ei yhdy kritiikkiin, vaan toteaa diplomaattisesti, että sodassa tehdään myös virheitä. "Amerikkalaiset ovat tehneet hyviä ja huonoja asioita. Ilman heitä Al Qaida saattaisi ottaa koko Mosulin läänin haltuunsa", Goran arvioi.

Terroristi-iskuja on pystytty estämään tehokkaalla tiedustelulla, arabikylien ratsioilla ja tiesuluilla tehdyillä tarkastuksilla. Kiistanalaisten alueiden turvallisuustilanne alkoi parantua pari vuotta sitten, kun kurdipeshmergat tulivat arabien hallinnassa olevien alueiden tiesuluille.

Uudet tiesulut

Viime syksynä Yhdysvallat, Irakin hallitus ja Kurdistanin aluehalllitus sopivat yhteistyöstä kiistanalaisten alueiden tiesuluilla. Ne laativat suunnitelman tiesulkujen uusista järjestelyistä "Sinjarista Khanaqeeniin ja Mandalaihin". Syyrian rajalla sijaitseva Sinjar on pohjoisin kiistanalaisten alueiden kaupungeista, Bagdadin eteläpuolella sijaitseva Mandalai eteläisin.

Kuvernööri Goran pitää amerikkalaisten läsnäoloa tiesuluilla välttämättömänä: "Amerikkalaisten on oltava tiesulkujen johtajia. Ilman heitä arabi- ja kurdisotilaat saattavat käyttää aseitaan toisiaan vastaan", hän pelkää.

Helmikuun alussa Kirkukiin johtaville teillä oli rakenteilla massiivisia tiesulkuja. Ne on suojattu useita metrejä paksuilla metallivahvisteisilla hiekkavalleilla. Tiesulkujen kuvaaminen on kielletty, joten voin kertoa niistä vain verbaalisti. Kullekin tarkastuspisteelle oli parkkeerattu suuri amerikkalainen sotilasajoneuvo, joten yhteistyö näyttää edenneen suunnitelmien mukaisesti.

Poliisimurha työmatkalla

Seurasin tammikuun lopussa Kirkukin poliisien ja amerikkalaisten joukkojen koulutustilaisuutta Daquqissa Kirkukin lähellä. Päivän aikana harjoiteltiin vaalipäivän toimintaa.

Edellisenä päivänä Kirkukin poliisipäällikkö Sarhad Qadir vakuutti terrorismitilanteen olevan rauhoittumaan päin. Koulutuspäivä alkoi kuitenkin apeissa merkeissä: yksi poliisi, jonka piti osallistua siihen, ei tullut aamulla töihin. Aamupäivällä tuli tieto, että hänet ja toinen poliisi oli ammuttu työmatkalla. Qadir kertoi kahden poliisin kuolemasta osana tilannekatsausta, ja päivä jatkui suunnitellun ohjelman mukaisesti.

Viime vuonna Sarhad Qadir teki miehineen viikoittain terroristiratsauksia Kirkukia ympäröivissä arabikylissä. Niissä saatiin jatkuvasti kiinni etsintäkuulutettuja henkilöitä. Viime syksynä Irakin armeijan joukot tulivat Kirkukin lähelle Daquqiin. Kirkukilaiset pelkäävät niiden tulevan Kirkukiin asti ottaakseen kaupungin haltuunsa mahdollisen sisällissodan syttyessä. Kirkuk on etelässä sijaitsevan Basran ohella Irakin tärkein öljyn tuotantoalue. Siellä on kuusi prosenttia maailman tunnetuista öljyvaroista.

Kurdiasukkaat eivät halua irakilaisia sotilaita myöskään kaupunkia ympäröivälle maaseudulle, sillä kaikki muistavat kuinka Irakin armeija toteutti siellä kansanmurhan vuonna 1988.

Erimielisyydet Irakin armeijan ja Kirkukin poliisilaitoksen välillä vaikeuttavat terroristiratsioiden tekemistä, niiden määrä on vähentynyt. Sarhad Qadir ei voi enää mennä Daquqiin ilman Irakin armeijan suostumusta. Kurdeja ärsyttää myös se, että kiistanalaisilla alueilla he joutuvat luovuttamaan terrorismista epäillyt henkilöt amerikkalaisille. "Peshmergojen kiinniottamien terroristien oikeudenkäyntejä ei voi järjestää Kurdistanissa", valittaa eräs tiedustelupalvelu Asayishin työntekijä nimettömässä haastattelussa. Hän uskoo amerikkalaisten vapauttavan syyttömien lisäksi myös todellisia terroristeja, jotka jatkavat toimintaansa.

Ei vaaliboikotteja

Sunniarabit boikotoivat viisi vuotta sitten Irakin edellisiä parlamenttivaaleja. Siksi kurdit saivat edustajan paikkoja asukaslukuunsa nähden reilusti. Näitä vaaleja sunnit eivät boikotoi. Irakin hallituksen ja Kurdistanin välien kiristyttyä kurdit pelkäävät tilanteen huonontuvan vaalien jälkeen. "Sunni- ja shiia-arabien välit ovat olleet huonot, mutta he saattavat liittoutua keskenään kurdeja vastaan", pelkää Hama K. Ali, kurdeja edustava PUK-puolueen Khanaqeenin tiedotusvastaava. Uuden parlamentin käsiteltäväksi tulee mm. valmisteilla oleva uusi perustuslaki.

Pystyvätkö amerikkalaiset siis lähtemään ensi vuonna Irakista?

"Presidentti Obama haluaa vetää joukot pois täältä. Mutta ulkoministeri Hillary Clintonin mukaan joukkoja saattaa jäädä tänne pidemmäksi aikaa", vastaa Sarhad Qadir. Eräs amerikkalaisia tavannut kurdi kertoo, että he myöntävät, että Mosuliin, Kirkukiin ja Diyalaan on ehkä pakko jäädä ensi vuoden jälkeenkin.

Artikkeli on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä5.3.2010.

Lisää aiheesta:

• Kurdipuolueet saivat 57 paikkaa Irakin parlamentiin (26.3.2010)
• Vaalikarnevaali - Irakissa vaalit eivät ole tylsä tapahtuma.(3.3.2010)
• Hajoaako Irak jos amerikkalaiset lähtevät?(18.1.2010)
• Ihmemies Sarhad (6.6.2009)
• Jäätyneen konfliktin sulaminen Euroopan laidalla voi johtaa kansanmurhaan(1.2.2009)
• Kiista Kirkukista horjuttaa Irakia(30.9.2008)
• Kiista Kirkukista on Irakin ongelmien ydin (15.8.2008)
• Kurdit odottavat Irakin perustuslain artiklan 140 täytäntöönpanoa(30.7.2008)
• Öljyn päällä Kirkuk(6.6.2008)
• Profiili: Kristiina Koivunen
• Kristiina Koivusen kolumni

Muualla verkossa:

• Wikipedia: Iraqi parliamentary election, 2010
• Wikipedia: Hewlêr (Erbil) | Mosul | Kirkuk | Diyala
• KRG: Kirkuk: A constitutional issue
• Wikipedia: Kirkuk status referendum