En ole uskoa silmiäni avatessani kotioven rankan työkeikan jälkeen. Keittiössäni on kaaoksen sijasta suuri valkoinen kaappi ja tavarani ovat hyvässä järjestyksessä sen sisällä.

Kun Irakissa vuokraa asunnon, saa vain seinät, katon ja lattian. Minulla kävi hyvä tuuri, kun vuokranantajani Faruq asensi asuntooni tiskipöydän. Yleensä se on hankittava itse.

Kun muutin asuntoon, Faruq ja hänen vaimonsa Sabiha soittivat illalla ovikelloa ja sitten alkoi tulla tavaroita: suuri matto, verhot kaikkiin neljään ikkunaan, pöytä, tuoleja, astioita, ruokaa. Vuokrasuhteemme perustuu luottamukseen. Maksan vuokran käteisellä, enkä ole koskaan saanut kuittia.

Faruqin ja Sabihan asunnon yläkerrassa on huone täynnä vanhoja huonekaluja. Siellä oli myös tukeva keittiökaappi, jonka Sabiha oli luvannut lainata minulle.

Ollessani poissa kotoa annan avaimeni Sabihalle. Matkani aikana hän oli palkannut kaksi vahvaa miestä kantamaan kaapin asuntooni ja järjestänyt sitten astiani ja ruokani.

Irakissa ei ole viranomaisten järjestämää sosiaaliturvaa, mutta sukulaisten ja naapureiden verkostot ovat tiiviitä. Periaatteeseen avun vastavuoroisuudesta yhdistyy toinen kurdikulttuurin ominaispiirre: kaiken ylittävä sosiaalisuus. Kurdistanissa ihmisillä ei ole yksityiselämää. Naapurit tietävät kaikki toistensa asiat.
Kurdistanin autonomisen alueen turvallisuudesta huolehtii Asayish. Se on laajennettu poliisin ja tiedustelupalvelun yhdistelmä. Kurdistan on pysynyt lähes täysin Irakin sodan ulkopuolella. Sen turvallisuustilanne on täysin eri tasolla kuin muun Irakin. Tämä on pitkälti Asayishin ansiota. Laitoksen tunnuksena on Kurdistanin lippuun yhdistetty silmä, joka valvoo Kurdistania.

Käytännössä tuo silmä on naapurin silmä. Asayish kehottaa kurdeja raportoimaan heille kaikesta, mikä poikkeaa tavallisesta. Onko naapurissa käynyt epäilyttäviä vieraita? Onko lähistöllä liikkunut arabeja?
Ihmiset voivat nyt vahtia naapurien tekemisiä hyvällä syyllä. He huolehtivat yhteisestä turvallisuudesta eivätkä tyydytä omaa uteliaisuuttaan.

Faruq on eläkkeellä oleva poliisi. Hän tarkkailee edelleen ympäristöä. Pariskunta siirtyi nukkumaan asuntoni vieressä olevaan huoneeseen. Minähän saatan tarvita apua yöllä. Kun ystäväni hakevat minut autolla, Faruq kirjoittaa rekisterinumeron ylös. Saan heiltä tarkastussoittoja, jos olen poissa kotoa ilmoittamatta siitä heille.

Olen asunut Kurdistanissa useassa paikassa. Kaikkialla ympärilläni on ollut vain mukavia ihmisiä, jotka ovat auttaneet niin laitteiden korjaamisessa kuin monessa muussakin käytännön asiassa.

Faruq ja Sabiha varmaankin nauttivat tutkiessaan tavaroitani ja seuratessaan elämääni. Sen ilon suon heille vastineeksi heidän tarjoamastaan avusta. Minulla ei käy epäilyttäviä vieraita eikä ole muutakaan salattavaa. Yksityisyyttä kaipaavien ihmisten ei kannata muuttaa Kurdistaniin, sen tiesin jo ennen tänne tuloani.

Kirjoittaja on asunut kaksi vuotta Irakin Kurdistanissa. Hän työskentelee tutkijana Sulaymanian yliopiston sosiologian laitoksella.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Etelä-Suomen Sanomissa.

Lisää aiheesta:

• Ihana naapuri - Kotona odottaa yllätys kun palaan terroristioperaatiosta (25.10.2010)
• Matkailu Irakin Kurdistanissa (3.3.2008) 
• Kristiina Koivusen kolumni
• Kuka on Kristiina Koivunen?

Muualla verkossa: 

• Wikipedia: Irakin Kurdistan | Sulaymaniya