Keväisin iranilaisten ystävieni koteihin ilmestyy koristeasetelmia, joissa rairuoho- tai krassilautasen ympärille on aseteltu ruoka-aineita kulhoihin. Ryhmään kuuluu kauniisti maalattuja kananmunia ja usein myös lasikulho, jossa uiskentelee punainen kultakala. Muslimit eivät vietä pääsiäistä. Mistä on kyse?
Islamin nimissä toteutettu diktatuuri on saanut monet iranilaiset inhoamaan islamia. He etsivät juuriaan islamia edeltävän ajan zarathustralaisesta kulttuurista. Lontoossa asuva iranilainen toimittaja Nasrin Alavi kertoo ilmiöstä iranilaisista bloggareista kertovassa kirjassaan ”Me olemme Iran”.
”Iranilaisten enemmistö ajattelee, että islam ei ole heille hyväksi. Se on arabikulttuuria, ei heidän kulttuuriaan. Toisaalta on ihmisiä, jotka elävät islamin sääntöjen mukaisesti, kuten tekevät pyhiinvaellusmatkan Mekkaan. Mutta he eivät ymmärrä islamin todellista merkitystä”, selittää Feridun Kamberveysi. Hän on Sulaymaniyahiassa, Irakissa, asuva kansanperinteen tutkija, joka työskentelee osa-aikaisesti toimittajana satelliittitelevisio Gele Kurdistanissa.
Monet islamilaiset juhlat ovat Iranissa kansallisia vapaapäiviä, samoin islamilaisen vallankumouksen merkkipäivät ja sen johtajan Ajatollah Khomeinin syntymä- ja kuolinpäivä. Maan suosituin juhla on kuitenkin persialaisten ja kurdien uusi vuosi nevroz. Sitä ei vietetä samaan aikaan kuin kristittyjen uutta vuotta tammikuun alussa, persialainen uusi vuosi alkaa kevätpäivän tasauksesta 21. maaliskuuta. Nevrozia on vietetty 2700 vuotta. Legendan mukaan urhea seppä Kawa kukisti silloin tyrannikuningas Zohakin, ja tieto tästä levisi valtakuntaan vuorten huipuille sytytetyin tulien välityksellä. Nevroz-tulet sytytetään joka vuosi tämän muistoksi.
Iranissa on nevrozin aikaan virallisesti viisi päivää lomaa, käytännössä kaikki pitävät lomaa kolmetoista päivää.
”Kolmetoista on iranilaisille epäonnen luku. Uuden vuoden kolmantenatoista päivänä on vaarallista olla kotona, kaikki lähtevät luontoon piknikille”, kertoo Kamberveysi. Perinteinen tapa torjua tulevan vuoden epäonnea on heittää siellä kolmetoista kiveä olan yli taaksepäin. Piknikin jälkeen annetaan lahjoja lapsille ja vieraillaan sukulaisten luona.
Hyvää onnea tuova luku on seitsemän. Koristeruoholautasen ympärille asetellaan seitsemän kulhoa, joissa olevien ruoka-aineiden persiankieliset nimet alkavat s-kirjaimella. Usein niiden seurana on maalattuja kananmunia.
Teheranin ja muiden kaupunkien kaduilla noudatetaan islamilaisen valtion sääntöjä. Koteja uskonnollinen poliisi ei pysty valvomaan. Lännessä tiedetään, että iranilaiset ovat taitavia kiertämään internetin sensuuria ja että monet nostavat yön pimeydessä satelliittiantennin parvekkeelleen. Tämä on vain osa islamin vastaisen elämäntavan yleistymistä. Islamilaiset nimet ovat menettäneet suosiotaan. Vauvoille annetaan yhä useammin vanha persialainen nimi. Sulaymaniyahiassa tapaamani iranilaisten turistien mukaan kaikki ei pidä enää tärkeänä sitä, että naiset ovat neitsyitä mennessään naimisiin. Koulutettu yläluokka protestoi islamilaista hallitusta vastaan sallimalla tyttärien poikaystävien yövierailut.
Teheranissa otetuissa kuvissa näkyy muodikkaita naisia, joiden huivi peittää vain osan hiuksista. Kodeissa ja yksityistilaisuuksissa huivit voidaan jättää pois. Joissakin hää- ja kihlajaiskuvissa morsiamen upeaa kampausta ei peitä huivi.
Valtion ote on lipsunut myös kahviloiden valvonnassa. Virallisesti niissä on eri alueet miehille ja naisille. Teheranissa asiakkaat istuvat kahviloissa missä haluavat ja kenen kanssa haluavat.
Kurdeilla on autonominen alue Pohjois-Irakissa, Iranin naapurissa. Iranilaiset, erityisesti kurdit, matkustavat sinne lomailemaan kotimaata vapaammissa oloissa. Viime maaliskuussa Irakiin saapui 50 000 iranilaista turistia. Useimmat heistä juhlivat nevrozia Sulaymaniyahissa ja palasivat kotimaahan viettämään tärkeää kolmannentoista päivän piknikiä.
Kun maanpaossa elävät iranilaiset pop-tähdet konsertoivat Irakissa, heitä katsomaan saattaa tulla kymmeniätuhansia faneja kotimaasta.
Artikkeli on julkaistu Kansan Uutisten viikkolehdessä 30.12.2011.
Lisää aiheesta:
Muualla verkossa:
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|