Kurdien tunnetuin kansalliseepos Mem û Zîn [fi: Mem ja Zin] on ilmestynyt englanniksi. Kurdien kansalliskirjailijan Ahmed Khanin [ku: Ehmedê Xanî] (1650-1707) mestariteosta on aiemmin käännetty mm. armeniaksi, ranskaksi, ruotsiksi ja turkiksi.
Englanninkielisen käännöksen on toimittanut kielitieteilijänä ja tutkijana tunnettu kirjailija Salah Saadalla. 256-sivuinen käännös on kuvitettu kurditaitelija Mihemed Arifin taidemaalauksilla. Teoksen kääntäjä ei valitettavasti ehtinyt nähdä viimeisen työnsä ilmestymisen, vaan kuoli Irakin Kurdistanin pääkaupungissa Erbilissä [ku: Hewlêr] 18.10.2007. Tämän johdosta käännöksen lopputoimituksen on tehnyt edesmenneen leski kirjailija Sînemxan Bedirxan. Käännös on julkaistu Istanbulissa toimivan Avestan ja Kurdistanissa toimivan Spîrêz kustantamoiden yhteistyönä.
Kansallisaatteen alkupiste
Khanin teos on kirkas tähti kurdikirjallisuuden taivaalla. Kirjailija on kyennyt ikuistaman perinteisen tarinan runomuodossa, jonka sointu vie lukijan mukanaan tarinan uumeniin. Runokokoelma koostuu 2657 toisiinsa sidosta säikeestä.
Khanin aikana Lähi-idässä oli tapana kirjoittaa persiaksi tai arabiaksi, mutta hän teki vallankumouksellisen päätöksen kirjoittamalla kurdiksi. Khani ei kuitankaan ole ensimmäinen kurdikirjailija. Häntä ennen ovat vaikuttaneet mm. Ehmedê Batê (1417-1491), Ali Hariri (1425 – 1495), Sherefxan Bidlisi (1543 - 1599), Melayê Cizîrî (1570-1640) ja Feqîyê Teyran (1590-1660). Hän on vaan ensimmäinen, joka yhdisti kurdilaisuuden, kansallisaatteen ja kurdin kielen toisiinsa.
Klassisen rakkaustarinan päähenkilöistä Mem ja Zin symboloivat kurdikansaa ja Kurdistania. Kansa ja maa on erotettu toisistaan, eikä niiden anneta olemaan yhdessä. Kurditutkijat pitävätkin Khania kurdien kansallisaatteen alullepanijana. Hän oli aikansa edelläkävijä. Lähes sata vuotta ennen Ranskan vuoden 1789 vallankumousta, Lähi-idän eri kansojen taistellessa uskontonsa puolesta, Khani kehotti kurdeja yhtenäistymään kansallisvaltion perustamiseksi.
Khanin radikaali mielipide käy ilmi mm. seuraavasta kahdesta säikeestä. Tässä Khani painottaa, että kurdit pystyisivät nousemaan kapinaan ja tekemään vallankumouksen, mikäli he olisivat yhtenäisiä toimimaan yhteisten intressien puolesta. Kansallismielisessä runossaan hän vakuuttaa, että tällöin ottomaanit, arabit ja persialaiset kunnioittaisivat kurdeja.
| Ger dê hebuya me ittihadek | Vikra bikira me inqiyadek |
| Rom û ereb û 'ecem temami | Hemiyan ji me ra dikir xulami |
Toisessa yhteydessä Khanin mielestä kurdeilla pitäisi olla oma hallitsija tai kuningas, jolloin kurdien kohtalo kääntyisi heidän hyväkseen ja kehityksen pyörät lähtisivät käyntiin. Khanin mukaan oma hallitsija huolehtisi kansasta ja pelastaisi heidät vihollisten kynsistä.
| Ger dê hebûya me padişahek | La‘iq bidiya Xwedê kulahek |
| Te‘yîn bibûya ji bo wî textek | Zahir vedibû ji bo me bextek |
| Hasil bibûya ji bo wî tacek | Elbette dibû me jî rewacek |
| Xemxwarî dikir li me yetîman | Tînane der ji destê le‘îman |
Mem û Zîn -tarina valkokankaalla
Mem û Zîn -rakkaustarina on päätynyt myös valkokankaalle. Vuonna 1991 Turkissa tuotetun elokuvan on ohjannut Umit Elçi. Elokuvan päärooleissa ovatMeltem Doğanay (Zîn), Yalçın Dümer (Mem), Halil Ergün, Füsun Demirel jaMusa Anter. Elokuvaa on ollut esillä myös Yleisradion kanavilla suomeksi ja ruotsiksi tekstitettynä.
Aiheeseen liittyviä käännöksiä ja teoksia:
Muualla verkossa:
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|