Kurdien kansallislaulun on kirjoittanut kurdirunoilija Dildar, oikealta nimeltään Younis Reuf (1917-1948), vuonna 1938. Dildarin Ey Reqîb -runo sai kansallislaulun aseman vuonna 1946, jolloin se hyväksyttiin Kurdistanin (Mahabadin) tasavallan viralliseksi kansallishymniksi.
Ey Reqîb on kurdien toivo ja voiman lähde. Sen avulla kurdit ovat saaneet itsevarmuutta ja jaksavat taistella oikeuksiensa puolesta. Ey Reqîb yhdistää kurdeja ja antaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
Alla on kurdien kansallislaulun sanat kurdiksi(Sorani 1) ja sen suomenkielinen käännös. Suomenkielinen käännös pyrkii avaamaan kansallislaulun sisällöllisen merkityksen lukijoille.
| Hei vihollinen
| Ey Reqîb
|
| Hei vihollinen, kurdinkielinen kansa on hengissä, | Ey reqîb her mawe qewmî Kurd ziman, |
| Kurdikansa on noussut jaloilleen rohkeana, | Qewmî Kurd hestaye ser pê wek dilêr |
| Olemme Meedian ja Kyaksareksen jälkeläisiä, | Ême roley Midya û Keyxosrewîn, |
| Olemme veren ja vallankumouksen lapsia, | Ême roley rengî sor û şorişîn, |
| Kurdinuori on aina valmis | Lawî Kurdî hazir û amadeye, |
Dildar (Yunis Reuf)
Dildar, oikealta nimeltään Yunis Reuf, syntyi Irakin Kurdistanin Koyen kaupungissa 20.2.1918. Hän kävi peruskoulun ja lukion Irakin Kurdistanissa. Dildar kiinnostui kirjallisuudesta ja politiikasta jo nuorena opiskellessaan lukiossa Kirkukissa.
Dildar luki kurdinkielistä kaunokirjallisuutta ja klassisia runoja. Kirjallisuudesta innostuneena hän ryhtyi itsekin kirjoittamaan runoja ja myöhemmin lyhyitä romaaneja. Dildarin kirjoitusten teemana oli kurdien kohtaama epäoikeudenmukaisuus ja ihmisten kärsimykset. Dildar sai vaikutteita tunnetuilta kurdirunolijoilta kuten Bêkes, Hacî Qadirê Koyî, Kurdî, Nalî, Pîremêrd, Zîwer ja Wefayî.
Dildar julkaisi ensimmäisen runonsa Runaki-lehdessä vuonna 1935. Kurdien kansallislaulun ”Ey Reqîb”:n sanat hän kirjoitti vuonna 1938. Tällöin Dildar ei kuvitellutkaan kirjoittavansa kurdien kansallislaulun sanat.
Dildar oli kiinnostunut myös politiikasta ja toimi aktiivisesti kurdien oikeuksien puolesta. Hän oli yksi Darkar-nimisen kurdien oikeuksia ajavan yhdityksen perustajista. Yhdistyksen toiminta laajeni nopeasti johtaen lopulta Hizbî Hîwan [fi: Toivon puolue] perustamiseen Refîq Hilmin johdolla vuonna 1938.
Dildar lähti Bagdadiin opiskelemaan lakia vuonna 1940. Valmistumisen jälkeen hän ehti toimia muutaman vuoden lakimiehenä.
Dildar omisti koko elämänsä kurdien ja muiden sorrettujen ihmisten oikeuksien puolustamiselle. Hän kuoli 30-vuotiaana vuonna 12.11.1948. Nuorena kuolleen Dildarin hauta on Irakin Kurdistanin pääkaupungissa Hewlêrissa [en: Erbil].
Kurdien kansallislaulun historia
Edellä mainittu Hizbî Hîwa -puolue oli aktiivisesti yhteydessä Iranin Kurdistanissa toimiviin kurdiaktivisteihin ja sen edustajat osallistuivat Komeley Jiyanewey Kurd -puolueen (JK) perustamiskokokukseen vuonna 1942. Kolme vuotta myöhemmin JK:sta tuli Iranin Kurdistanin demokraattinen puolue (KDPI).
Neuvostoliiton tuella KDPI julisti Iranin Kurdistanin itsenäiseksi Qazî Muhammedin johdolla 22.1.1946. Kurdistanin (Mahabadin) tasavallan perustajat valitsivat Dildarin kirjoittaman Ey Reqîb -runon viralliseksi kansallishymniksi. Neuvostoliiton luvalla Iranin armeija hävitti Kurdistanin tasavallan vain 11 kuukautta sen julistamisen jälkeen ja teloitti presidentti Qazî Muhammedin ja useita muita kurdijohtajia.
Kurdistanin tasavalta jäi toistaiseksi historiaan, mutta tasavallan perintö, kurdien kansallislaulu Ey Reqîb, on edelleenkin voimissaan. Nykyään Ey Reqîb on kaikkien kurdipuolueiden hyväksymä kansallislaulu. Ey Reqîb on myös Irakin Kurdistanin paikallishallinnon (KRG) virallinen kansallishymni.
1) Ey Reqîb on alun perin kirjoitettu Soranin murteella. Kansallislaulusta on olemassa myös kurdin Kurmancî -murteella kirjoitettu versio. Lisäksi eri yhteyksissä kansallislaulusta on esitetty myös lyhempiä versioita.
Muualla verkossa:
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|