| Turkin parikymmentä patohanketta ulko- ja sisäpoliittisesti arveluttavia |
|
|
|
| Kirjoittanut Marita Vihervuori, Turun Sanomat |
| 17.01.2009 18:32 |
|
Turkin pato- ja voimalaitoshankkeet Eufratin ja Tigriksen valjastamiseksi kuuluvat maailman suurimpiin ja kiistellyimpiin. Kansainvälinen valuuttarahasto on pessyt niistä kätensä ja maailmanpankki kieltäytyi rahoituksesta jo 1984. Perustana eivät olleet nyt etusijalle nousseet ympäristönsuojelu-, ihmisoikeus- ja kulttuurikysymykset, vaan hankkeiden ulkopoliittinen arveluttavuus, aseellisen konfliktin vaara. Patojen avulla Turkki pystyy kuukausiksi katkaisemaan veden Syyrialta ja Irakilta. Turkki ei ole allekirjoittanut YK:n sopimusta rajan ylittävien vesistöjen käytöstä. Sen käsityksen mukaan ”vesi on kuin öljy, lähteen omistajalla on siihen kiistaton oikeus”. Tosin kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen mukaan kaikilla vesistön varren mailla on oikeus sen käyttöön. Myös rajat ylittäviä ympäristöhaittoja koskevasta Espoo-sopimuksesta puuttuu Turkin allekirjoitus, eikä se ole keskustellut padoista naapuriensa Irakin ja Syyrian kanssa. Kaikkiaan Kaakkois-Anatolia projekti GAP sisältää 22 patoa ja 19 voimalaitosta. Noin puolet on jo toteutettu. Eufrat on jokseenkin tarkkaan valjastettu, mutta Tigris virtaa vielä. Koko artikkeli: Turun Sanomat (13.1.2009) Lisää aiheesta:
Muualla verkossa:
|











