Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei tue Eufratin ja Tigriksen valjastavia pato- ja voimalaitoshankkeita. Maailmanpankki puolestaan kieltäytyi hankkeiden rahoituksesta jo vuonna 1984. Perustana eivät olleet ympäristö-, ihmisoikeus- ja kulttuurikysymykset, vaan hankkeiden ulkopoliittinen arveluttavuus. Patojen avulla Turkki pystyy kuukausiksi katkaisemaan veden Syyrialta sekä Irakilta.

Turkki ei ole allekirjoittanut YK-sopimusta rajan ylittävien vesistöjen käytöstä. Sille vesi on kuin öljy, eli lähteen omistajalla on siihen kiistaton oikeus. Kansainvälisen tuomioistuimen mukaan kaikilla vesistön varren mailla on kuitenkin oikeus sen käyttöön. Myös rajat ylittäviä ympäristöhaittoja koskevasta Espoo-sopimuksesta puuttuu Turkin allekirjoitus.

Koko artikkeli: Kaleva (22.3.2009)

Lisää aiheesta:

• Turkin parikymmentä patohanketta ulko- ja sisäpoliittisesti arveluttavia (17.1.2009)
• Kuka Turkissa hyötyy GAPista? (4.3.1998)

Muualla verkossa:

• KHRP: Ilisu Dam Campaign
• Mark Adams: Water and Security Policy: The Case of Turkey
• BBC: Insurers halt work on Turkish dam (24.12.2008)
• Financial Times: Germany drops support for Turkish dam (22.12.2008)
• BBC: Turkish dam threatens historic site  (11.9.2007)
• Spiegel: Iraq Worried about Turkish Dam (30.10.2006)
• global.finland: Environment strategy for Iraq needs total access (26.5.2003)
• global.finland: Kuivuus kipinöi ruutitynnyrissä: Lähi-idän vesipula uhkaa koko alueen rauhaa (10.12.2002)
• National Geography: Protests Grow Over Plan For More Turkish Dams (1.12.2000)
• Wikipedia: Kurdistan | Euphrates | Tigris | Mesopotamia
• Wikipedia: Southern Anatolia Project (TR: GüneydoÄŸu Anadolu Projesi, GAP)
• Kurdish Human Rights Project (KHRP)