Turkissa on kaksi suurta vähemmistöä, kurdit ja alaviitit. Toisin kuin kurdeilla, alaviiteilla ei ole poliittista puoluetta etujaan ajamassa.

Alaviittien määrästäkään ei ole tarkkaa tietoa, arviot liikkuvat 15-30 prosentin välillä Turkin yli 70-miljoonaisesta väestöstä.

Vaalien alla molemmille on annettu namuja. Alaviitit ovat lähinnä uskonnollinen vähemmistö. Nyt he ovat saamassa vaatimattomia uskonnollisia oikeuksia, vaikka tasa-arvo sunnalaisten kanssa on kaukana. Alaviitit olivat alun perin Kemal Atatürkin maallisen hallinnon kannattajia, koska kalifaatin aikaan heitä sorrettiin. Sorron perinne kuitenkin jatkui.

Kurdien kansallinen vähemmistö on aktiivisemmin taistellut oikeuksiensa puolesta. Vuoden alussa avattiin kurdinkielinen valtiollinen televisiokanava. Kurdipuolueen kansanedustaja Aysel Tugluk toteaa, ettei virallisesti kurdin kieltä ja -kulttuuria ole olemassa. Televisioasemalla ei ole lain turvaa, vaan se on olemassa hallituksen armosta.

- Jos pääministeri sanoo, ettei enää salli televisiokanavaa, se suljetaan. Siksi vaadimme, että kurdin kielen oikeudet taataan Turkin perustuslaissa.

Koko artikkeli: Turun Sanomat (24.3.2009)

Lisää aiheesta:

• Hallituspuolue AKP pelkää romahdusta (24.3.2009)
• Mitä kurdikansanedustaja lausui äidinkielellään? (3.3.2009)
• Ergenekon-salaliitto jakaa Turkkia (10.2.2009)
• Jäätyneen konfliktin sulaminen Euroopan laidalla voi johtaa kansanmurhaan (1.2.2009)
• Turkkiin valtiollinen kurditelevisio (9.1.2009)
• Kurdit kivenä kengässä Turkin EU-jäsenyyspyrkimyksissä (16.11.2008)
• Vetoomus Turkin kurdikysymyksen rauhanomaisen ratkaisun puolesta (7.9.2008)
  
• Kurdipoliitikot haluavat lopun väkivallalle (23.7.2007)
• Turkin EU-jäsenyysneuvottelut kurdien kannalta (18.2.2007)

Muualla verkossa:

• Demokratik Toplum Partisi (DTP) - Democratic Society Party