Huumeriippuvuuden synnyttäminen nuorissa on Iranin hallitukselle yksi keino nujertaa poliittinen vastarinta, kertoo iranilainen oppositiojohtaja Kristiina Koivuselle Irakissa tehdyssä haastattelussa.

-Heroiini ja muut huumausaineet ovat Iranin hallitukselle pidätysten ja salamurhien ohella yksi keino kontrolloida kansalaisia. Ihmisten tullessa huumeista riippuvaisiksi heillä ei ole voimia vaatia demokraattisia uudistuksia.

Kuulen tämän väitteen jatkuvasti tavatessani Iranin kurdeja Erbilissä, Irakin Kurdistanissa. Väite hämmästyttää, eurooppalaisten tiedotusvälineiden antama kuva Iranista ei todellakaan kerro maasta, jossa olisi laajamittainen huumeongelma.

Yksi afganistanilaisen heroiinin tärkeimmistä salakuljetusreiteistä kulkee Iranin kautta, joten sitä on runsaasti saatavilla Iranissa. Eräs asioista hyvin perillä oleva iranilainen poliitikko suostuu haastatteluun sillä ehdolla, että se julkaistaan nimettömänä.

Iranilaisilla on syytä varovaisuuteen, sillä oppositiojohtajan mukaan Iranin tiedustelupalvelu murhasi viime vuosikymmenellä kolmesataa Irakissa asuvaa iranilaista poliitikkoa. Turvallisuustilanne on tällä hetkellä aiempaa parempi, mutta kaikki Irakissa olevat iranilaiset pakolaiset pelkäävät, mitä Irakissa tapahtuu Yhdysvaltojen taistelujoukkojen lähdön jälkeen.

Tavoitteena kaaos naapurimaihin

-Iranissa käytetään heroiinia, oopiumia, hashista ja crackia, iranilainen poliitikko kertoo.

Ooppiumi valmistetaan unikon siemenkodista kerättävästä lateksista kuten heroiini, se on sen esiaste. Sitä ei pidetä vaarallisena, mikäli sen käyttö on satunnaista. Heroiini on vaaleaa, ooppiumi ruskeaa jauhetta. Eri huumausaineista nimenomaan ooppiumi on suosittu Iranissa. Sen käyttö ei kaikilla ole satunnaista, ja monet siirtyvät siitä muihin koviin huumeisiin, kuten heroiiniin ja koka-pensaasta jalostettavaan crackiin.

-Ooppiumin käyttäjät tunnistaa siitä, että heidän huulensa ovat purppuran punaiset ja silmänaluksensa tummat. Heroiinin käyttäjät ovat laihoja, kalpeita ja heillä on mustat silmänalukset, poliitikko kuvailee.

Hänen mukaansa Iranin tiedustelupalvelut Itelaat ja Pasdaran ovat vahvasti läsnä kaikissa Lähi-idän maissa. Ne eivät kerää tietoja vaan yrittävät järkyttää alueen sosiaalista tasapainoa. Yksi keino on oopiumin ja heroiinin toimittaminen Lähi-idän huumemarkkinoille.

-Iranin tavoitteena on levittää kaaosta sen ympärillä oleviin maihin luodakseen islamilaiselle vallankumoukselle otolliset olosuhteet, maanpaossa elävä poliitikko väittää.

-Iran ei kuitenkaan lähetä heroiinia Palestiinaan eikä Libanoniin, nehän ovat jo Irania tukevan Hizbollahin hallinnassa.

Useat henkilöt kertovat minulle, että Iranissa huumeita on hyvin saatavilla erityisesti kurdialueella. Heidän mukaansa huumeriippuvuuden synnyttäminen nuorissa on maan hallitukselle yksi keino tuhota kurdiyhteisöjä.

Iranilisen oppositiopoliitikon mukaan Irakissa tiedustelupalvelut toimivat erityisen aktiivisesti kurdialueella. Irakin kurdien autonomian kehittyminen on Iranin kurdeille kannustava esimerkki, jonka Teheran haluaa tukahduttaa keinolla millä hyvänsä.

-Ooppiumi ja vähäisessä määrin heroiini ovat Irakissa levinneet Sulaymaniaan, Soraniin ja Khanaqeeniin sekä Bagdadissa asuvien kurdien keskuuteen, maanpaossa elävä iranilainen poliitikko kertoo.

Khanaqeen on Iranin rajalla sijaitseva kurdikaupunki, joka ei ole Kurdistanin autonomisen hallituksen vaan Bagdadin hallinnassa. Tosiasiassa Irakin heikolla keskushallinnolla ei ole siellä juurikaan vaikutusvaltaa. Se on harmaata ei-kenenkään vyöhykettä, jossa Iranilla on paljon valtaa.

Khanaqeenin sanotaan olevan Kurdistanin vakoilupääkaupunki, jossa Itelaat on vahvasti läsnä. Sitä pidetään myös tärkeänä huumekaupan välietappina.

Autonomisen kurdialueen ulkopuolella sijaitsevissa kurdilääneissä pitäisi järjestää YK:n suunnitelman mukaisesti kansanäänestys siitä haluavatko asukkaat kuulua Erbilin vai Bagdadin alaisuuteen. Levottomuuksien lietsominen on kansanäänestyksen vastustajille yksi keino estää sen järjestäminen.

Khanaqeen on Teheranille tärkeä kaupunki myös siksi, että sen asukkaat ovat shiiamuslimeja, päinvastoin kuin muut Irakin kurdit, jotka ovat sunneja.

Pohjoisempana, myös Iranin rajan lähellä, sijaitseva Soranin pikkukaupunki on merkittävä muista syistä. Siellä asuu paljon kurdeja, joka ovat palanneet maanpaosta Iranista. Vuonna 1975 Yhdysvallat, Saddam Husseinin Irak ja Iran tekivät niin sanotun Algiersin sopimuksen, joka pakotti legendaarisen kurdijohtajan Mullah Mustafa Barzanin lopettamaan aseellisen taistelun Irakin armeijaa vastaan. Barzanin peshmergat eli kurditaistelijat pakenivat perheineen Iraniin, mistä he ovat vähitellen palanneet vuoden 1991 jälkeen Irakin kurdien saatua autonomian.

Monet palaajista asuvat Soranissa yrittäen järjestää muuttoa tuhotuille kotiseuduilleen. Siellä asuu paljon nuoria, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet Iranissa, ja omaksuneet iranilaiset tavat, kuten oopiumin käytön.

Vastarinnan nujertaminen

Kysymys siitä, onko Iranissa tarjolla vieroitushoitoa narkomaaneille, naurattaa ihmisiä, joille sen esitän. Heidän mukaansa maassa ei anneta mitään päihdehoitoa tai –kuntoutusta.

Muuten iranilainen terveydenhoito on korkeatasoista. Maksukykyiset potilaat sekä Irakista että Turkista matkustavat Iraniin hakemaan hoitoa sairauksiin, joita ei voida hoitaa heidän kotimaissaan.

-Kuntoutuksen sijasta viranomaiset toimittavat ihmisille huumausaineita. Heroiinia ja triagia saa jopa vankiloissa, vankiloiden johtajat toimittavat niitä vangeille, iranilainen poliitikko kertoo.

Entä rangaistukset, pidättääkö Iranin poliisi huumekauppiaita, ja nostaako syyttäjä heitä vastaan syytteitä?

-Tavalliset pikkukauppiaat voivat päätyä oikeuteen ja vankilaan, mutta eivät huumekauppaa pyörittävien tiedustelupalvelujen Itelaatin ja Pasdaranin työntekijät, eivät varsinkaan niiden komentajat, haastateltava kertoo.

Hänen mukaansa Iranin poliisilaitos osallistuu aktiivisesti huumeiden salakuljetukseen Afganistanin rajan yli Iraniin.

Jatkokuljetukset Turkkiin hoitaa Iranin mafia yhteistyössä Turkin mafian kanssa, joka myös toimii oman maansa viranomaisten suojeluksessa. Turkissa huumekauppaa pyörittävä viranomaistaho on maaseudulla poliisien tehtäviä hoitava santarmilaitos ja sen tiedustelupalvelu Jitem.

Iranilaiset odottavat Obaman päätöksiä

-Presidentti Barak Obaman Iran-politiikka ei ole vielä selkiintynyt, siihen menee varmaan useita kuukausia, arvioi iranilainen oppositiojohtaja Irakissa huhtikuun puolessa välissä tehdyssä haastattelussa.

Hän ei pidä todennäköisenä sitä, että Yhdysvallat hyökkäisi Iraniin.

George W. Bushin aikana iranilaiset eivät pitäneet Yhdysvalloista. Nyt he odottavat nähdäkseen miten Obama toimii, hän kertoo.

Haastateltava uskoo, että Yhdysvallat yrittää saada Iranin hallituksen kanssa aikaan sopimuksen, jossa Yhdysvallat voisi kontrolloida Afganistania. Se voi tosin olla vaikeaa, sillä Teheranin mullahien strategiana ei ole neuvotella.

-Afganistan on strategisesti tärkeä alue, koska se on Kiinan rajanaapuri. Se on myös kansainvälisen terrorismin ja huumekaupan keskus, josta monet länsimaiden ongelmat saavat alkunsa, hän arvioi Afganistanin merkitystä Yhdysvalloille.

Oppositiojohtajan mukaan kaikki iranilaiset eivät kannata islamistista hallitusta, mutta hallinnon vahva koneisto estää järjestelmän muuttamisen.

-Hallinto perustuu täysin persiankielisten shiiojen valtaan, vaikka Iran on monikulttuurinen maa, hän kertoo. Iranissa on kuusi etnistä ryhmää: persialaiset, kurdit, azerit, arabit, turkmeenit ja baluchit. Siellä on myös useita eri uskontoja, sekä shiia- että sunnimuslimeja, bahaita, zarathustralaisia ja kakai-uskonnon jäseniä.

-Poliittinen oppositio on hajanainen, koska ryhmät ovat hyvin erilaisia. Toiminnan tekee vaikeaksi myös se, että hallitus teloitti syyskuussa 1988 paljon oppositiojohtajia, ja kuolemantuomioita on pantu täytäntöön runsaasti myös sen jälkeen, hän kertoo. Tämä on johtanut siihen, että Iranin oppositio toimii vain maan rajojen ulkopuolella.

-Iranin hallinto perustuu tiedustelupalvelun ja armeijan valvontaan. Jos Euroopan unionin maat ja Yhdysvallat jatkavat diplomaattista ja taloudellista yhteistyötä Iranin hallituksen kanssa, se pysyy vallassa, hän arvioi.

Hän uskoo, ettei mikään etninen ryhmä pysty yksin parantamaan omia olojaan, ei edes Iranin suurin vähemmistö eli kurdit. Se on mahdollista vasta sitten kun koko maan tilanne muuttuu.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Ydin-lehdessä 2/2009.

Lisää aiheesta:

• Kuolleesta opiskelijasta tuli Iranin protestien symboli (23.6.2009)
• Vetoomus Dr. Ghassemloun murhatapauksen uudelleenkäsittelyn puolesta (22.6.2009)
• Iran: Demokratian irvikuva  (15.6.2009)
• Suomi vetosi Iraniin alaikäisten nuorten kuolemantuomioista (9.5.2009)
• Vaikene tai kuolet (2.5.2009)
• Julkaisu: Kurdish Issue in Iran
• Julkaisu: Iran: Human rights abuses against the Kurdish minority

Muualla verkossa:

• UPI.com: Analysis: Iran's drug problems expanding (20.8.2007)
• Iran Focus: Iran tops world drug addiction-rate list - report (24.9.2005)
• BBC: Tackling Iran's growing drugs problem (30.11.2004)
• Youtube: Iran Drug Addiction
• Youtube: Islamic Heroin Republic!
• Wikipedia: Päihde |  Päihderiippuvuus
• Sano huumeille Ei - نا بۆ ده رمانه بێ هۆشکه ره کان

< Edellinen		Seuraava >