| Hajoaako Irak jos amerikkalaiset lähtevät? |
 |
 |
 |
| Kirjoittanut Kristiina Koivunen |
| 18.01.2010 20:22 |
 Irakissa pelätään sisällissotaa, jos Yhdysvaltojen armeija lähtee maasta. Maassa uskotaan, että terrorismi lisääntyy ja Iran täyttää amerikkalaisten jättämän valtatyhjiön. Yhdysvaltojen on tarkoitus vetää joukkonsa Irakista vuonna 2011. Kysyin usealta asiaan hyvin perehtyneeltä kurdilta, mitä Irakissa tapahtuu, jos Yhdysvallat toteuttaa suunnitelman. Jokainen vastasi samoilla sanoilla: Irakiin tulee suuri sisällissota, jos amerikkalaiset lähtevät ennen kuin Irakin hallitus on tarpeeksi vahva. Kiistanalaisten alueiden epävarma tilanneHaastattelin henkilöitä, jotka työskentelevät Mosulin, Kirkukin ja Diyalan lääneissä. Niitä kutsutaan kiistanalaisiksi alueiksi. Ne ovat kurdienemmistöisiä alueita, jotka ovat Irakin hallituksen eli arabien hallinnassa. Niissä on tarkoitus järjestää kansanäänestys siitä, haluavatko ne liittyä Kurdistanin autonomiseen alueeseen. Tämä YK:n vahvistama suunnitelma on Irakin perustuslain artikla 140. Äänestyksen järjestäminen on siirtynyt useita kertoja alueen huonon turvallisuustilanteen takia. Mosul, Kirkuk ja Diyala sijaitsevat kurdien ja arabien välisen alueen rajalla. Niiden tilanne ja ongelmat ovat erilaisia. Mosul sijaitsee pohjoisessa Syyrian rajalla. Sitä pidetään terroristien porttina Irakiin. Iranin rajalla sijaitseva Diyalasta on lyhyt matka Bagdadiin. Diyalan strateginen tärkeys johtuu sen sijainnista Bagdadin, Teheranin ja Erbilin (eli Kurdistanin aluehallituksen) välissä, sekä symbolisesti että sananmukaisesti. Mosulin ja Diyalan välissä oleva Kirkuk on maailman rikkain öljykenttä ja monen uskonnon pyhä kaupunki, jota kutsutaan kurdien Jerusalemiksi. Kaikkialla kiistanalaisilla alueilla on runsaasti öljyä. Irak on keinotekoinen valtioKun Ottomaanien imperiumi hajosi ensimmäisen maailmansodan aikoihin sille kuuluneista alueista muodostettiin mm. Turkin tasavalta ja Englannin siirtomaa Irak. Se on valtiona täysin keinotekoinen. Ei ole etnistä ryhmää tai kieltä nimeltä ”irakilaiset”. Irak muodostettiin shiia- ja sunni-arabien ja kurdien asuttamalle alueelle. Ratkaisusta vastasi Englannin silloinen ulkoministeri Winston Churchill. Myöhemmin hän piti arabien ja kurdien pakottamista samaan valtioon elämänsä suurimpana virheenä. Shiiojen ja sunnien väliset erimielisyydet ovat kestäneet satoja vuosia. Kiirstojen keskipisteessä Germian”Amerikkalaisten on pysyttävä täällä kunnes tilanne on vakaa. Muuten Irakiin tulee sisällissota ja maa tuhotaan toisen kerran,” tiivistää Patriotic Union of Kurdistan -puolueen (PUK) Kalarin johtaja Mohammad Abdullah monien jakaman näkemyksen. ”Jos tänne tulee sisällissota, siinä kuolee paljon ihmisiä. Ei pommi-iskuissa vaan taisteluissa”, arvioi eräs turvallisuuspalvelu Asaishin työntekijä nimettömässä haastattelussa. Hän uskoo, että taisteluja käytäisiin Kirkukin ja Mosulin lisäksi myös Bagdadissa. ”Amerikkalaiset eivät voi lähteä Irakista, vaikka haluavat”, uskoo Kurdistan Democratic Partyn (KDP) Germian alueen johtaja Dishwar Faik. Germia on Kurdistanin historiallinen maakunta, jonka Saddam Husseinin Ba'ath-puolue pilkkoi. Siihen kuuluu nykyinen Kirkukin lääni sekä osia Diyalasta ja parista muusta läänistä. Irakin keskushallinto käyttää Ba'ath-puolueen luomaa läänijakoa, kurdit puhuvat sitä edeltävistä lääneistä. Germian keskus on Kirkuk, mutta käytännössä sen pääkaupunki on kurdien hallitsema Kalar. Iran lisää vaikutusvaltaansa”Muut maat tukevat terroristeja tuhotakseen maamme”, PUK-poliitikko Mohammad Abdullah arvioi ja täsmentää: ”Varsinkin Iran tukee terroristeja.” Kuulen tämän väitteen jatkuvasti, mutta juuri kukaan ei anna lupaa julkaista haastattelua nimellään. ”Iran tukee Halabjassa toimivaa Ansar al-Islamia (entinen Jund al-Islam)”, Mohammad Abdullah kertoo. Nimettömät lähteet Halabjasta vahvistavat, että liikkeen aktivistit majailevat kaupunkia ympäröivissä kylissä odottamassa amerikkalaisten lähtöä. Monet uskovat, että Halabja siirtyy Ansar al-Islamin haltuun saman tien. Suomessa Ansar al-Islam tunnetaan erityisesti siitä, että liikkeen johtajiin kuuluva Mullah Krekar on Norjassa pakolaisena, eivätkä norjalaiset osaa päättää mitä tehdä hänen kanssaan. Naapurimaat haluavat jakaa Irakin”Jos Irakiin tulee sisällissota, naapurimaat Iran ja Turkki käyttävät tilannetta hyväkseen ja saattavat miehittää osan maasta”, eräs Asayishin työntekijä arvioi. ”Diyalan läänin pääkaupunki Baquuba on sunnienemmistöinen kaupunki. Iran haluaa kontrolloida Baquubaa, koska sitä kautta se saa valtaa Bagdadissa ja koko Irakissa”, selittää Asayishin Germian äällikkö Ali Shaheed Mohammad. Naapurimaiden pelätään jakavan Irakin, jos amerikkalaiset lähtevät. Iranin ja shiia-arabien yhteistyö tunnetaan yleisesti. Sunneja ja Syyriaa yhdistää kielen ja uskonnon lisäksi Ba'ath-puolueen muovaama ajattelutapa ja kansalaisten tottuminen diktatoriseen hallintoon. Turkki puolestaan on iskenyt silmänsä Kurdistaniin. Turkki pitää Kirkukia turkmeenikaupunkina, ja on tukenut vuodesta 1991 lukien äärinationalistista Jabhat Turkmen -puoluetta, jonka toiminta on kielletty Kurdistanissa. ”Iran ei lisää vaikutusvaltaansa lähettämällä tänne sotilaita. Sen ei tarvitse. Irakin pääministeri al-Malikihan on shiia, hän käy usein Teheranissa,” minulle kerrotaan. Kesällä 2008 Kurdistanissa seurattiin tarkoin kansainvälisen yhteisön reaktioita Israelin hyökätessä Libanoniin. Hyökkäyksen tuomitseminen maailmalla rauhoitti kurdeja. He uskovat, että kansainvälisen yhteisön välinpitämättömyys olisi rohkaissut Turkkia lähettämään omat joukkonsa Pohjois-Irakiin, jota Turkin ilmavoimat pommitti myös vuonna 2009. Väkivaltaisuuden jatkuvat MosulissaKiistanalaisista alueista vaikein tilanne on Mosulissa. Itse asiassa se on vaikein koko Irakissa. Mosulia pidetään Bagdadiakin vaarallisempana kaupunkina. ”Lokakuussa 2009 Mosulin läänissä kuoli pommi-iskuissa sata ihmistä ja loukkaantui yli viisisataa”, kertoo läänin apulaiskuvernööri Ghasro Goran, joka edustaa KDP-puoluetta. ”Kirkukin läänin asukkaista 55 prosenttia on kurdeja, ja he haluavat sovintoratkaisua. Mosulin läänin asukkaista yli puolet ovat arabeja, eivätkä he halua tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa”, hän selittää. ”Me kurdit saimme vaaleissa 12 paikkaa Mosulin alueneuvostoon, jossa on 37 jäsentä. Mutta boikotoimme kokouksia, koska arabit ottivat itselleen kaikki keskeiset tehtävät.” Khasro Goran kertoo. Hänen mielestään hallinto pitäisi toteuttaa yhteistyönä, eikä enemmistön ja vähemmistön vastakkain asetteluna. Tilanne on kärjistynyt niin pitkälle, että läänin kuvernööri, arabi, ei voi käydä ollenkaan lääninsä kurdialueilla. Mosul on de facto jo jaettu kahtia. Amerikkalaisten kovia otteita Irakissa on kritisoitu paljon. Mosulissa kuolee jatkuvasti siviilejä heidän tekemissään ratsioissa. Apulaiskuvernööri Khasro Goran kommentoi tätä diplomaattisesti: ”Amerikkalaiset ovat tehneet hyviä ja huonoja asioita. Sodassa tehdään myös virheitä. He ovat vähentäneet paljon al-Qaidan valtaa”, hän vastaa. Ilman amerikkalaisia al-Qaida saattaisi ottaa koko Mosulin hallintaansa. Terroristit hyötyvät erimielisyyksistäIrakin kolmen kansan välejä yritetään tasapainottaa jakamalla valtaa. Perustuslaki määrää, että maan presidentti on kurdi, pääministeri shiia ja parlamentin puhemies sunni. Jos kolmen kansan yhteistyö vaikeutuu entisestään, vain terroristit hyötyvät siitä. Jo nyt ryhmien välien kiristyminen on heikentänyt terrorismin vastaista taistelua. Kurdistanin autonominen alue on pysynyt lähes täysin Irakin levottomuuksien ulkopuolella. Siellä on vain vähän amerikkalaisia sotilaita, eivätkä he partioi kaduilla. Hyvä turvallisuustilanne perustuu Asayishin tiedustelun tehokkuuteen ja tiukkoihin maahanmuuttolakeihin. Kurdistaniin voi muuttaa ulkomailta tai Irakin arabialueilta vain henkilö, jolla on paikallinen asukas takaajana. Jos muuttaja tekee rikoksen, rangaistuksen suorittaa takaaja. Lait ovat tiukkoja, myös kuolemanrangaistus on käytössä. Jos muuttaja tekisi itsemurhaiskun, takaaja teloitettaisiin. Tapauksia ei ole ollut. Kirkukin läänin Mosulia rauhallisempi tilanne perustuu pitkälti läänin poliisipäällikön Sarhad Qadirin kehittämiin terroristiratsioihin, joissa on pidätetty satoja terroristeja. Olisi loogista olettaa, että näitä keinoja sovellettaisiin myös muualla Irakissa. Käytännössä kehitys on kuitenkin mennyt päinvastaiseen suuntaan: arabien ja kurdien erimielisyyksien lisääntyessä ratsioita on vähennetty Kirkukin läänissäkin. Tänä syksynä Sarhad Qadir miehineen on pystynyt tekemään ratsioita vain kaupungin lähistöllä, koska Irakin armeijan joukot tulivat syksyllä 40 kilometrin päähän kaupungista Daquqiin. Kirkukilaiset pelkäävät heidän tulevan myös Kirkukiin ottaakseen kaupungin hallintaansa sisällissodan syttyessä. Tiesulut keskeinen kysymys Kurdistanin turvalllisuusjoukot koostuvat kolmesta osasta: armeijasta, tiedustelupalvelu Asayishista ja poliisilaitoksesta. Armeijalla ei ole raskasta aseistusta eikä välineitä ilmatorjuntaan. Osa sen sotilaista eli peshmergoista toimii Asayishin alaisuudessa maanteiden tarkastuspisteillä. Irakin hallituksen ja Kurdistanin aluehalllituksen erimielisyydet kulminoituvat peshmergojen, Asayshin ja kurdipoliisin toimintaan kiistanalaisilla alueilla. Niiden kurdiasukkaat toivovat kurdien turvallisuusjoukkojen läsnäoloa. Terrori-iskut vähentyivät, kun kiistanalaisten alueiden tarkastuspisteille tuli peshmergoja. Kesällä 2008 Irakin armeijan ja peshmergojen välille syttyi Diyalassa aseellisia taisteluja, joissa kuoli yksi kummankin osapuolen sotilas. Tämän jälkeen Kurdistanin aluehallitus veti peshmergat pois Diyalasta, mutta Asayishilla ja kurdipoliisilla on siellä edelleen toimistoja. ”Meillä on Diyalassa viisi toimistoa, mutta emme tee mitään yhteistyötä Irakin poliisin kanssa”, kertoo Ali Shaheed Mohammad, joka on Germian Asayishin päällikkö. ”Amerikkalaiset tappoivat al-Qaidan Irakin johtajan Zarkawin, ja me otimme kiinni ilman muiden apua Irakin toiseksi tärkeimmän terroristin Hasan Gulin vuonna 2004”, hän jatkaa. PUK:n Khanaqeenin johtaja Salah Gokak uskoo Iranin pyrkivän lisäämään vaikutusvaltaansa, jos Irakin tilanne muuttuu epävakaammaksi. Khanaqeen on kurdienemmistöinen kaupunki, joka on Bagdadin hallinnassa. Sieltä on kuusi kilometriä Iranin rajalle ja kaksikymmentä kilometriä Kurdistanin autonomiselle alueelle. Käydessäni Khanaqeenissa marraskuussa 2009 kadulla tulee vastaan kolmen suuren amerikkalaisen sotilasajoneuvon saattue. ”Kun amerikkalaiset tulevat tänne, kaupungin kännykkäverkot kytketään pois päältä. He pelkäävät niin paljon terroristeja”, selittää tulkki. Pommeja voi laukaista kännykän avulla. Alueella on Ansar al-Sunnan soluja. Ero Kalariin on selkeä. Amerikkalaiset liikkuvat siellä tavallisilla maastoautoilla ja kännykät toimivat normaalisti. Levottomuudet jatkuvat BagdadissaTasapuolisuuden nimissä haluaisin tietää myös Irakin arabien näkemyksen amerikkalaisten lähdöstä ja shiia- ja sunni-arabien väleistä. Kalarista en löydä sopivia haastateltavia. Pääsy Bagdadiin tuntuu epätodennäköiseltä. Melko rauhallisen alkuvuoden jälkeen sen turvallisuustilanne huononi viime kesänä. Bagdadin vihreälle vyöhykkeelle on ammuttu raketteja ja kesällä 2009 terroristit räjäyttivät Irakin maatalousministeriön ja valtiovarainministeriön. Olen töissä Kurdistanin opetusministeriön alaisessa laitoksessa eli yliopistossa, enkä voi matkustaa arabien hallitsemalle alueelle ilman Kurdistanin viranomaisten lupaa. Heidän kantansa on, että Bagdadissa on niin vaaralllista, että tarvitsisin koko ajan kymmenen henkivartijaa. Ainakaan toistaiseksi en ole löytänyt tahoa, joka suostuisi järjestämään tämän. Mosulin läänin apulaiskuvernööri Khasro Goran pitää amerikkalaisten läsnäoloa välttämättömänä tasapainottamaan Irakin armeijan ja peshmergojen välejä: ”Irakin pääministeri Nouri al-Maliki ja Kurdistanin pääministeri Nechirvan Barzani sopivat komitean perustamisesta suunnittelemaan tiesulkujen toimintaa Sinjarista Mandalaihin”, hän kertoo. Sinjar on Mosulin läntisin ja vaarallisin kolkka, jossa tehdyssä iskussa kuoli elokuussa 2007 lähes tuhat jesidi-kurdia. Mandalai on eteläisin kurdikaupuki, joka sijaitsee Diyalassa noin Bagdadin korkeudella. Suurimmat riidat koskevat sitä, kuka kontrolloi tiesulkuja. ”Amerikkalaisten on otettava vastuu tiesuluista. Ilman heitä tiesulkujen arabisotilaat ja peshmergat voivat käyttää aseitaan toisiaan vastaan”, hän pelkää. Kirjoittaja opettaa sosiologiaa Sulaymanian yliopistossa Kalarissa, Irakin Kurdistanissa. Juttu on julkaistu lyhennettynä Ydin-lehdessä 4/2009. Kuva 1: Kiistanalaisista alueista levottominta on Mosulin läänissä. Tällä tarkastuspisteella noin 50 km päässä Mosulista liehuu Kuva 2: Tämä kuva tiesulusta Kirkukista Bagdadiin johtavalla tiellä on otettu liikkuvasta autosta. Kristiina Koivunen. Lisää aiheesta:
Muualla verkossa:
|
