Halabja, Irakin Kurdistan. Elämä jatkuu jopa kemiallisen pommi-iskun jälkeen. Kaksikymmentävuotta tuhon jälkeen uusi sukupolvi rakentaa kurdikaupunki Halabjaa ja uskoo tulevaisuuteen.

Pohjois-Irakissa sijaitseva Halabja oli vuonna 1988 suurimman koskaan siviilejä vastaan tehdyn kemiallisen pommi-iskun kohde. Saddam Husseinin armeija pommitti kaupunkia sinappi- ja sariinikaasuilla ja muilla kemiallisilla aseilla. Seitsemän tuhatta ihmistä kuoli välittömästi ja kaikki eloon jääneet pakenivat Iraniin. Sen jälkeen Irakin armeija tuhosi Halabjan sananmukaisesti maan tasalle.

Halabjassa vastustettiin arabien hallintoa kiivaammin kuin missään muualla Irakin Kurdistanissa. Siksi siihen kohdistettiin myös kaikkein rajuimmat tukahduttamistoimet. Halabja oli Kurdistanin kulttuurielämän keskus, joka tunnettiin aiemmin nimellä Runojen Puutarha.

Irakin kurdit saivat autonomian vuonna 1991, mutta Halabjan tilanne jatkui levottomana. Vuonna 1992 siellä oli aluetta hallitsevan PUK-puolueen ja islamilaisen aseistetun järjestön Jund Al-Islamin välinen sota.

Kun Kurdistanin pääpuolueiden PUK:n ja KDP:n välillä oli sisällissota vuosina 1994-2000, Jund Al-Islam otti Halabjan haltuunsa ja kontrolloi sitä Ansar Al-Islamin kanssa vuoteen 2003 asti, jolloin amerikkalaiset miehittivät Irakin. Ansar Al-Islam on Al-Qaidan Kurdistanin osasto.

Halabjan jälleenrakennus on päässyt täyteen vauhtiin vasta viime vuosina.

Halabjassa oli 70 000 asukasta ennen kemiallista pommi-iskua. Suuri osa asukkaista on palannut sinne, mutta kaupunki ei ole yhtä suuri kuin ennen.

Saddam Husseinin armeija pommitti myös Halabjan ympäristöä kemiallisin asein. Niiden nykyisiä vaikutuksia ympäristöön ei ole selvitetty. Ihmisillä on paljon sairauksia. Halabjassa on esimerkiksi leukemiaa kymmenen kertaa enemmän kuin Irakissa keskimäärin.

"Jos ympäristöä tutkittaisiin, tulokset voisivat olla sellaisia, että meidät kaikki määrättäisiin muuttamaan pois täältä", pohtii Sarkhel Gafar. Hän on kemiallisen iskun uhreille rakennetun monumentin johtaja.

Vaikka asukkaat ovat huolissaan kemiallisten aseiden pitkäaikaisista vaikutuksista, he haluavat rakentaa Halabjan uudelleen.

"Sukulaisemme kuolivat täällä. Kunnioituksesta heitä kohtaan asumme aina täällä, emme voisi asua missään muualla", sanovat Halabjan uhrien perheet -yhdistyksen aktivistit.

"Me halabjalaiset olemme vahvempia kuin kemialliset aseet", sanovat monet.

Juttu on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 22.1.2010.

Lisää aiheesta:

• Irak teloitti Kemikaali-Alin (25.1.2010)
• Irakissa haudataan yhä kansanmurhan uhreja (22.5.2009)
• Suomalaistoimittaja todisti "Kemikaali-Alin" oikeudenkäynnissä (22.3.2009)
• HS 24.3.1988: Halabjan asukkaat kuolivat kesken arkiaskareiden (22.3.2009)
• Halabjan muistoksi (16.3.2009)
• Saddamin miehiä tuomiolla (12.3.2009)
• Halabja Kemiallisten iskujen jälkeen (29.3.2009)
• Saddamin julmuudet selvittämättä (22.9.2008)
• Kurdit odottavat Irakin perustuslain artiklan 140 täytäntöönpanoa (30.7.2008)
• Irakin kurdit muistivat Halabjan kaasuiskun uhreja (16.3.2008)
• Profiili: Kristiina Koivunen
• Kristiina Koivusen kolumni

Muualla verkossa:

• HS: Kemikaali-Alille neljäs kuolemantuomio (17.1.2010)
• Halabja: People who are stronger than chemical weapons
• Never forget Halabja
• Centre of Halabja Against genocide and Anfalization of Kurds (CHAK) -
  (ناوه‌ندی هه‌ڵه‌بجه‌ دژ به‌ ئه‌نفالکردن و جینۆسایدی گه‌لی کورد - (چاک
• Wikipedia:  Halabja | Halabja poison gas attack | Al-Anfal Campaign