Etelä-Sudanissa järjestettiin kansanäänestys 9. - 15. tammikuuta siitä pitäisikö alueen irtautua omaksi itsenäiseksi valtioksi vai jatkaa osana Sudania nykyisellään. Vaalitulokset selviävät myöhemmin, mutta asiantuntijoiden mukaan itsenäisyyden puolesta äänestäneiden määrä voi nousta jopa 99 prosenttiin.
Aiheesta kirjoittanut brittiläinen The Times -lehti julkaisi top 10 listan itsenäisyyteen pyrkivistä kansoista. Lehden mukaan tähän joukkoon kuuluvat Skotlanti, Baskimaa, Tiibet, Etelä-Ossetia, Kurdistan, Quebec, Länsi-Sahara, Cascadia, Padania ja Vermont.
Kurdistanin osalta The Times nostaa esille kurdien epäoikeudenmukaisen kohtelun suurten imperiumien hajottua, joka johti monien kansojen itenäistymiseen Länsi-Euroopassa ja Lähi-idässä. Itsenäisyyden sijaan kurdien asuttama yhtenäinen alue jaettiin Iranin, Syyrian, Irakin ja Turkin kesken.
Lehden mukaan nujertaakseen kurdi-identiteetin, Turkin perustajat nimittivät kurdit "vuoristoturkkilaisiksi" ja kielsivät kurdin kielen käytön vuoteen 1991 saakka. Tämän politiikan seurauksena hallituksen ja kurditaistelijoiden välisissä yhteenotoissa on kuollut yli 30.000 ihmistä.
Valoa on näkyvissä tunnelin päässä, sillä kurdien tilanne naapurimaa Irakissa on parantunut ja kurdeilla on ollut de facto autonomia vuodesta 1991. Irakin Kurdistan on pysynyt stabiilina ja talous on kukoistanut vuoden 2003 Irakin sodasta riippumatta. Nykyään Irakin Kurdistanilla on syvät taloudelliset suhteet Turkkiin.
Kuvassa: Kurdistanin (Mahabadin) tasvallan presidentti Qazi Muhammad ja kurdijohtaja genraali Mustafa Barzani (1946). Kurdistanin tasavalta julistautui itsenäiseksi 22. tammikuuta 1946 Neuvostoliiton tuella. Tasavallan pääkaupunkina oli Itä-Kurdistanissa sijaitseva Mahabad. Tasavallan ikä jäi lyhyeen, kun saman vuoden joulukuussa Iranin armeija miehitti pääkaupungin ja tasavallan presidentti Qazi Mohammad tovereineen hiirtettiin 27. maaliskuuta 1947.
Lisää aiheesta:
Muualla verkossa:
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|