Torstaina Natiq puhui maansa ongelmista Turussa. Kurdinuorten tavoitteena on välittää viestiä Euroopan valtioihin Iranin kriiseistä, joilla he katsovat olevan vaarallisia seurauksia heidän omaan yhteiskuntaansa, Eurooppaan ja koko maailmaan.

- Iranin nykyisen hallituksen suurin ongelma ei ole terrorismi ja pommi-iskut, kuten yleisesti väitetään, vaan Iranin kansojen ja heidän ihmisoikeuksiensa polkeminen, Natiq jatkaa.

Hallitus tukee terroristiryhmiä

Tilanne on jatkunut samanlaisena jo vuosikymmeniä. Iranin nykyinen hallitus tuli valtaan vuonna 1979. Natiqin mukaan islamilainen ideologia on siitä lähtien välittynyt iranilaiseen yhteiskuntaan kielteisellä tavalla. Erimielisyyksiä hallituksen ja kansan välillä on useita.

- Iranin hallitus tukee taloudellisesti terroristiryhmiä kansan vastustuksesta huolimatta. Samaan aikaan ihmiset kärsivät työttömyydestä ja köyhyydestä, Natiq sanoo.

Terroristiryhmien tukeminen vaikuttaa kurdinuorten mukaan kielteisesti naapurivaltioiden suhteisiin, jonka seurauksena pommi-iskut lisääntyvät.

- Iranin kansat haluavat saada aikaan vapaan, demokraattisen hallituksen, jossa kaikki Iranin kansat ovat tasapuolisesti edustettuina, Natiq korostaa.

Sananvapautta ei ole lainkaan

Yhden suuren ongelman muodostaa hallituksen harjoittama sensuuri. Maassa ei ole sananvapautta käytännössä katsoen ollenkaan.

- Puolen vuoden aikana Iranissa on lakkautettu noin 50 lehteä, joissa on kerrottu totuudenmukaisesti maan kriiseistä ja tavoitteista. Iranin kansalaiset eivät halua olla hallituksen huonojen tavoitteiden uhreja, kuten kävi Iranin ja Irakin sodassa, jossa kuoli miljoonia ihmisiä, Natiq toteaa.

Natiq korostaa Iranin kurdinuorten toivovan, että Euroopan valtiot ottaisivat Iranin todelliset ongelmat huomioon omien taloudellisten etujensa ajamisen sijaan. Hän kertoo esimerkin vuodelta 1989, jolloin eräs kurdijohtaja lähti Iranin hallituksen mukana valtiokokoukseen Itävaltaan ja joutui murhatuksi.

- Asia painettiin kokonaan villaisella, jotta murha ei olisi vaikuttanut kielteisesti Iranin ja Itävallan taloudelliseen yhteistyöhön. Siitä lähtien kurdit ovat järjestäneet vuosittain muistopäivänä 13. heinäkuuta mielenosoituksia ympäri Eurooppaa, jotta kansainvälinen oikeusistuin alkaisi tutkia asiaa. Perinnettä jatketaan niin kauan, kunnes näin tapahtuu, Natiq sanoo.

Lähde: Turun Sanomat, Salla Tuomola, 1.8.2008