On talvi 1990. Olimme perheeni kanssa paenneet Iranissa sotaa ja juuri saapuneet kiintiöpakolaisina Turkin kautta Suomeen.

Vain eleet ja ilmeet puhuivat puolestani päiväkodissa. Mikään ei ollut kuin ennen. Ei edes kieli.

On kevät 2010. Istun toimituksessa ja kirjoitan tätä kolumnia suomeksi. Aika on tehnyt tehtävänsä.

Kahdenkymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen löysin kotini lopulta sieltä, missä vieraan on maa.

Koko artikkeli: KSML.fi (18.4.2010)

Lisää aiheesta:

• Newroz, kurdeille askel lähemmäs itsenäisyyttä (22.3.2010)