Jari Tervon Layla on mielenkiintoinen romaani, joka tempaisee lukijan mukaansa matkalle Istanbulista Helsinkiin monien mutkien kautta. Romaanissa on kyetty yhdistämään monia tärkeitä yhteiskunnallisia ongelmia omaperäisellä tavalla. Mielestäni Tervon tarina johtaa kuitenkin asiaa tuntemattoman harhaan kauas todellisuudesta ja näin ollen Tervon sanoma kääntyy itseään vastaan.
Husein Muhammed kirjoitti tästä osuvan blogikirjoituksen pari viikkoa sitten. Kirjoituksen ydinsanoma jäi medialta huomioimatta. Kurdinimien väärinkirjoitus on toki paha virhe tämän luokan kirjailijalta, mutta se ei ole asian ydin maassa, jossa kurdinkielisten nimien ja jopa joidenkin kurdinkielisten kirjainten käyttö on ollut kiellettyä.
Uudessa Suomessa Tervo tyrmää kurdijuristin kritiikin toteamalla: ”Romaanissa todellisuus antaa periksi kirjallisuudelle. Fiktio vyöryttää faktan.” Liikkuminen todellisuuden ja fiktion välillä ei kuitenkaan oikeuta minkään kulttuurin pilkkaamiseen tai faktojen väärentämiseen. Romaanissa on esitetty asioita niin yksityiskohtaisesti, että sen ei voi olettaa olevan mielikuvituksen tuote. Tervo on käynyt itse joissakin romaanissa mainituissa paikoissa, muuten hän on todellisuudessa turvautunut muiden kertomuksiin. Romaanin sisällöstä päätellen Tervo ei ole käyttänyt asiantuntijoita lähteenään.
Koko artikkeli: Uusi Suomi (26.10.2011)
Muualla verkossa:
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|